Ihmisen mielikuvitus ylittää kaikki rajat ja rikkoo kaikki lait säpäleiksi.
Joskus toivon saavani päivän ja yön itselleni – ja vain unelmoida, antaa mielikuvitukseni lentää ja ottaa vallan ruumiistani.
Jos koomassa oleva nukkuu ja näkee hyviä unia, kauniita unia – mielikuvitusta säästämättä, saisi hän jäädä siihen tilaan. Sillä mikään maailmassa ei ole niin täydellistä, kuin mielikuvituksen luoma maailma. Unet ovat portti.
Haluan unelmoida. En halua elää todellista elämää, sillä se ei ole minua varten – ei ainakaan nyt, sellaisena sen nyt ollessa. Olen liian hauras – draamaa kaikkialla, eikä mikään siitä ole todellista. Maailmani sekoittuvat ja todellinen on häviämässä sodan.
Haluan kuvitella, haaveilla. Olen mielikuvitukseni orja. Ilman sitä en tule selviytymään, sen kanssa en tule koskaan elämään teidän kanssanne. Tappakaa mielikuvitukseni! – Tai älkää sittenkään. Se on herrani, kuningattareni – maailmani.
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti