Luulen ihastuneeni

Olen aivan sekaisin. Näin nimesi lehdessä ja siitä se sitten alkoi – jo toisen kerran. Viimeksi ihan sattumalta tai no jaa… Halusin komean tanssiparin ja sinä olit komein heistä. Nyt nimesi näkeminen…

Sovitaanko, että olemme rehellisiä toisillemme ja kerromme haluamamme myös? Haluan löytää sinusta ystävän – parhaan ystävän ja enemmän, jos se vaan onnistuu. Etukäteen ei voi tietää.

Jotenkin näen kaiken selvemmin, tai ehkä ennen kaikki oli jo selvää ja nyt pitää miettiä uudelleen ja sekoitat minut niin, etten enää edestä tiedä, mistä puhuin.

Viimeksi loukkaisin sinua kahdesti. Et välttämättä tiennyt toisesta. Ensinäkin olin erittäin pinnallinen ja kaikkea muutakin huonoa, annoin kavereiden ohjailla hiljaisilla tavoillaan. En sallinut itseni ihastua sinuun, sillä et ollut kaikkien mieleen. Sitten tulikin ystäväsi kuviin ja ihastuin heti häneen. Mutta se on mennyttä.

Olen pahoillani. Nyt olen kuitenkin kasvanut maailmalla ja huomannut, kuinka tärkeitä kaikki hetket ovat – jokainen hetki on.

En vielä tiedä, mitä tunnen sinua kohtaan, mutta enää en pidättele itseäni. Haluan elää! Haluan kokea sinun kanssasi pienen elämän. Varmasti opin sinulta paljon.

En osaa kuvitella meitä yhdessä kymmenen vuoden päästä – en edes viiden. En sitä haluakaan. Haluan elää päivä kerrallaan ja nähdä, mitä huominen tuo tullessaan. Jos sinä olet siellä kymmenenkin vuoden päästä, niin olkoon!

Otan suuren riskin, sillä meillä ei ole aikaa kuin reilu kuukausi, kunnes armeija kutsuu ja vie sinut pois. Sitten kesän lopulla minä muutan pois. Olemme tuhoon tuomittuja. Mutta en anna sen lannistaa! Mieluummin koen kaiken sen nyt, entä kuin en kokisi sitä ollenkaan – sinua. Ymmärrätkö? Tunnetko samoin? Eletään nyt ja olkoon tämä kesä meidän!

Jos uskallan näyttää tämän sinulle, yllätän varmasti sekä itseni että sinut. Mutta tämä tuntuu oikealta. Tietäisit, missä seison.

En odota sinulta mitään, mutta toivon, etten pelota sinua pois ja toivon, että ymmärrät.

Pelottaa ja olen sekaisin. Sinulle ehkä lohduttavaa tietoa on, että tämä kaikki on sinun aikaansaannostasi.

Jostain syystä uskon sinun ymmärtävän ja tuntevan samoin – ainakin jokseenkin samoin. Ihan kuin tuntisin sinut kauttaaltaan, vaikka totuus on, etten tunne sinua lainkaan. En tarkoita olla loukkaava ja sanoa sinua ennalta arvattavaksi. En todellakaan! Minusta tunnut tutulta. Ja tunnen oloni turvalliseksi, kun vaan ajattelenkin sinua.

On kerrottava eräs asia. Lupasin olla rehellinen, joten esiin vähän rehellisyyttä! Minä pelkään sinua, kun olet humalassa. Muutut aggressiiviseksi. Eihän minulla ole syytä pelkoon?

Olen nyt laittanut itseni likoon. Pallo on sinulla. Sinä voit tehdä minusta naurettavan, jos haluat, jos et tunne samoin. Jos et tunne samoin voit myös vaan ystävällisesti sanoa hyvästit. Mutta jos tunnet samoin, en tiedä, mitä tapahtuu! Mutta olisin onnellinen.

En voi luvata sinulle muuta kuin rehellisyyttä. En voi luvata mitään hyvää. Olemme vain elämän pelinappuloita.

Anna menneet anteeksi ja aloitetaan tyhjältä pöydältä. Opitaan tuntemaan toisemme! Mitä sanot? Omistetaanko tämä tuleva kesä meille?