Kun alkaa jännittää, vatsassa lepakot lentävät. Sitä pelkää epäonnistuvansa, vaikkei tahtoisikaan onnistua. Haluan uskaltaa epäonnistua. Siitä tavoite elämälleni! Uskalla epäonnistua – tietoisesti. Siinä tehtävä hankalimmasta päästä. Kuinka uskaltaa epäonnistua tietoisesti, kun on tottunut taistelemaan läpi harmaan kiven onnistuakseen? Pitääkö kääntää maailma ylösalaisin, jotta se onnistuisi? Ei auta muu kuin olla rohkea. Pian se on ohi ja tulee uudet ongelmat. Se on elämää.
Kun tavoite on vain yksi miljoonan joukosta, miksi juuri nyt onnistuisin? Pakko, jotta voin jatkaa elämääni! Nyt uskallan, kohta en enää. Varasuunnitelmaa en salli! Sellainen kun on, on mahdollisuus toteuttaa tavoite hitusen pienempi. Se hitunen voi olla kaikki kaikessa. Tässä asiassa tingitään turva pois, ja jos putoan, putoan kiviseen rotkoon, päädyn sairaalaan ja toivun kunnes yritän uudestaan tai löydän oikeasti haluamani ja lennän unelmani luokse.
Varmuus on jo saatu – lepakot lentävät ja raapivat sisintä. Tavoite on oikea ja unelma on syntymässä! Ehkä vielä joskus elän sen rinnalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti