Hän jätti äitini

Hän jätti äitini torstaina. Oli vielä maanantaina vannonut rakkauttaan äidilleni, ja sanonut tädilleni, etteivät he koskaan eroa. Torstaina hänen sormus ja avain jäivät pöydälle.

Piru vie häntä! Haluan tuntea vihaa, mutta en osaa. En osaa kuin olla. En saa mistään kiinni. Saisinpa olla hänen edessä ja huutaa, kiljua, paiskoa tavaroita, kiroilla, haistatella ja itkeä. Mutta ei. Olen täällä, kaukana pohjoisesta.

Laittaisin viestin, mutta parempi on olla laittamatta. Jos hänellä olisi vielä haluja jatkaa, kyllä se olisi jo pitänyt mennä perille. Hän olisi jo tehnyt jotain. Tekisin mitä vain, jos saisin tietää, mitä hänen päässään ja sydämessään liikkuu.

Kirjoitan hänelle kirjeen. Toivottavasti hän on niin utelias, että lukee sen. Toivottavasti se avaa hänen silmänsä.

En tiedä, kuinka jatkaisin, jos hän ei enää kuulisi elämäämme. En tiedä nytkään, mitä tekisin. Pelkään romahtavani. En salli sitä. Pieniä romahduksia tulee, mutta suurta ei saa tulla.

Kunpa hän olisi mieluummin kuollut, kuin jättänyt äitini. Että kuolema olisi erottanut heidät. Sitä toivon tällä hetkellä. Toivon myös hyvää elämää koko hänen perheelleen, jos ero on pysyvää.

Tavallaan syytän äitiäni heidän erostaan. Äiti on ollut koko kesän todella ilkeä ja välinpitämätön hänen suhteen. Nyt tiedämme sen kaiken johtuneen äitini masennuksesta. Äiti syyttää itseään. Koetan olla syyttämättä, jotten pahentaisi entisestään äitini huonoa oloa.

Rakas Jumala, auta äitiä. Aikaisemmin rukoilin heidän palaavan yhteen. Nyt toivon äitini selviävän, jaksavan.

Jos hän ei ota minuun yhteyttä, ei nyt vastaa viestini eikä kirjeeseeni, suljen hänet pois elämästäni. Haluan ajatella hänestä vain hyvää, säilyttää isä-tytär-suhteen tai ainakin sen tunteen.

En tule enää koskaan syömään vaniljajäätelöä mustikoiden keran.
Voi hyvä Jumala, auta meitä kaikkia! Saa isänikin ymmärtämään, että kaipaan tukea.

Miksi rakkaus ei voita? Rakkaudenhan pitäisi olla niistä vahvin!

Tiedän sanoneen äidilleni, ettei rakkaus aina riitä. Mutta halusin sen olevan äitini valinta! Äitini valinta! Ei hänen.

Aika parantaa. Niin, mutta tuleeko äitini elämä koskaan olemaan ongelmatonta? Toivon äitini elävän onnellisena loppuelämänsä satavuotiaaksi asti. Rakas Jumala, suo se, suo äidilleni onnellinen elämä. Anna huomisen aina olla parempi, lopulta kuitenkin parempi.

Miksi aina äidilleni käy näin? Miksi aina meille?